Hankimme blogiin uuden salasanan unohtuneen tilanne, joten nyt voi tehdä pienen tilannepäivityksen puolentoista vuoden ajalta .

Viimeksi on kirjoiteltu paljon Tarun pennuista. Nyt on osoittautunut, että pentueessa meni ikävän paljon pieleen . Omat mahdolliset kasvatushaaveet millään koiralla onkin haudattu aikoja sitten, sillä erityisesti omistajille aiheutunut suru on mitä kamalinta.

Soilen Loru on kasvanut ihanaksi koiraksi, josta on Soilen mukaan valtavan paljon iloa! Se on aina aivan loistava kuulla. Lorusta on tulossa taitava agilitykoira: reipas, keskittymiskykyinen ja lahjakas hyppääjä. Kisadebyytti on jo tehty parilla kieltovirheellä mutta kohta saadaan varmasti jo tuloksiakin. Tokosta samoin . Lorulla on A-lonkat ja 0-kyynärpäät.

Päivin Vinski on vapaalla villi ja vapaa  mutta töissä, varsinkin tottiksessa nuorella pojalla on vähän keskittymisvaikeuksia. Jäljellä se on hyvä. Helpolla Päivi ei sen kanssa pääse, mutta toivomme kovasti, että Vinskistä on paljon iloa! Vinskillä on A-lonkat ja 0-kyynärpäät, mutta valitettavasti sillä on pieniä epämääräisiä ongelmia ilmeisesti selän kanssa.

Oulun pennusta en ole kuullut mitään. Ymmärtääkseni se on terve. Luustoa ei ole tutkittu.

Raskainta on ollut Bennon kohtalo. Sillä oli välikuvien mukaan voimakkaasti löysät lonkat, mutta muuten sen lopettamiseen johtaneet terveysongelmat ovat laajasta selvittelystä huolimatta mysteeri. Emme tiedä onko kyseinen ongelma perinnöllinen ja jos, tuleeko se isän (Eyespy Othello), äidin vai molempien puolelta tai onko se synnytyksessä syntynyt tai mahdollisesti kantoaikainen. Omistajan kirjoittama teksti kertokoon lisää.

Valitettavasti myös Nastalla on voimakkaita oireita, ei yhtä paljon eikä aivan samanlaisia kuin Bennolla oli, mutta varmaankin niillä on jollain tavalla sama tausta. Nasta pystyy elämään kuitenkin iloista kotikoiran elämää, mutta tietenkin tilanne on kaikille valtava pettymys . Nastalla on A-lonkat ja 0-kyynärpäät.

Oma elämämme on kaikesta huolimatta vyörynyt eteenpäin. Itse asiassa olemme saaneet kamalan paljon .

 

Jos silti ikävät ensin uutiset eli jouduimme luopumaan Myytistä kesällä 2011 . Se oireili muutaman kuukauden pahenevasti nenäänsä ja söi antibioottikuureja, kortisonia, tähystettiin jne mutta ei parantunut. Se päästettiin lepoon Kosmon luo ja avauksessa vahvistui, että nenäontelon pahanlaatuisesta kasvaimesta oli kyse.

 

Marraskuussa 2010 meille syntyi vauva (hän oli ajankohtainen jo pentuprojektin ohessa – jotenka hänestä tuli Hertta).

(Kuvassa 6 vk vanhana)

Odotusaika meni hirveän hyvin, joten pääsin treenailemaan agilityakin ihan viimeisiin päiviin asti ja taas varsin pian synnytyksen jälkeen. Kisaaminen ei silti ole ollut erityisen tuloksekasta . Kolmosluokkaan on kuitenkin noustu ja sieltä on joitakin sertejäkin. Myös tokossa Tosi valioitui tammikuussa.

("Tosi kaunis" tässä Veli-Pekka Soinin kuvassa...)

Tarukaan ei tainnut olla valio vielä viime päivitysten aikaan, joten raportoidaan, että siitä tuli tva syyskuussa 2010 (ja olikohan se agilityn hyppyvaliokaan? Nykyään joka tapauksessa on). Kumpainenkaan ei kisannut valioitumisensa jälkeen, kunnes teimme lomailu- ja kisailureissun Ruotsiin. Siellä molemmat osallistuivat tokoon ja tulivat Ruotsin tokovalioiksi. Kävimme myös agilitykisoissa, ja Taru sai Ruotsin agilityvalion arvon ja Tosikin hyppysertin. Muuten Tarunkaan agility ei ole sujunut ollenkaan, esim. kesän arvokisat menivät ihan pieleen. Suunnilleen aina nollan tehdessään se on voittanut, mutta vähän varmuutta voisi olla, kiitos. Toki, kun viime päivityksestä on niin kauan aikaa, voi vielä ratsastaa sillä että Taru oli kesällä 2010 mukana Suomen European Open -agilityjoukkueessa Tsekeissä ja teki siellä pari mahtavaa rataa, mm. huonoissa oloissa käydyn finaaliin vieneen nollan ja joukkuekisan Suomen nopeimman nollan.

 

Tosi kävi muutama viikko sitten myös tokon piirinmestaruuksissa ja voitti . Eli aika paljonhan tuloksia on tullut tällä välin! Tarulle S TVA (ja ne FI AVA-h ja FI TVA viime syksynä) ja Tosille FI & S TVA, 2 agisertiä ja 1 hyppyserti, hoppcert Ruotsista ja tokon piirinmestaruus. Äitiysloma rules (vaikka tein pikkuisen hommiakin)!

Juuri nyt kuuluu sellaista, että olen palannut töihin ja Samu on Hertan kanssa kotona vuoden loppuun. Lajeista olen innostunein tokosta. Tarun agility ”pitäisi” saada sujumaan nyt kun sillä on vielä joitakin aktiivivuosia jäljellä, mutta saa nähdä tuoko talvitreenaus (ja onko sitä!) tulosta. Tosin agin suhteen olen juuri nyt menettänyt toivoni .

Seuraava päivitys taas vuoden-parin sisään!